Säk:
Tämän tien varrelle monet meistä jäänyt
köyhä tai varakas, ei kukaan siltä säästy
molemmat kaistat edessä vapaana nyt
matkaani varten hiljentynyt
Moottori jylisee, kun taivas aukenee
tämä pikatie, kulkee suuntaan kahteen
painan kaasun pohjaan, autoni sen ymmärtää
tämä on elämää
KERTOSÄE:
Pyyhin pois sirpaleet ja syljen verta
mä hengitän edelleen
elon tie etenee, vaikka oli eka kerta
kun ylitän pientareen
Autoni tuhoutuu, mutta sisältö säilyy
se vain vähän satuttaa
kun huutoni kaikuu se vain hetken viipyy
kunnes katoaa
Säk:
Jokainen asia, viimeisen kerran saa
jokainen henkäys, jokainen suudelma
moottori jylisee, auto kaiken kuulee
paremmin ymmärtää kuin yksikään ihminen
Ainoan kyyneleen pudottaa hiljalleen
rakkauden riekaleet, mies jättää eiliseen
kirkuvat renkaat, kun matka katkeaa
yksi lakkaa, toinen alkaa
KERTSI
Tämä hetki on, kun kaksi ihmistä eroaa
kuin rintani musertuis vasten kojelautaa
ei se kai helpompaa, olla vois mitenkään
se varmana satuttaa, muttei pysty tappamaan
KERTSI
Pyyhin pois sirpaleet
mä hengitän edelleen
elon tie etenee
kun ylitän pientareen
A nostalgic record full of ambling rhythms, vivid imagery, and cotton-soft melodies tapped out on an ever-present ’70s synth-organ hybrid. Bandcamp Album of the Day Nov 11, 2021